Eilen missasin historian tunnin, tänään fysiikan ensimmäisen tunnin.
Äiti tuli aamulla herättämään, että moneksiko menen. Olin aivan
sekaisin. Olisin kevyesti nukkunut varmaan yhteen. Kello oli puoli
yhdeksän. Äiti oli mukavan iloinen jälleen. Sain sen kuitenkin
kirjoittamaan mun poissaolon, että olin hammaslääkärissä. Se rupes
huutamaan ja riehumaan, että koulusta soittavat ihmiset isälleni. Vitut ne mitään kenellekkään soita kun
vasta sitten, kun on yli viikon poissa eikä ketään tiedä siitä, eikä
vanhemmilta ole kuulunut mitään. Varmaan soittavat ensiksi isälle,
jonka tietoja ei edes koululla ole (tietääkseni ei mihinkään hänen
tietojaan ole kirjoitettu... mutta kai ne jostain kaivetaan tarpeen
tullen), jos kaksi tuntia satun poissa olemaan! Helvetin meteli
siitäkin. Vittu, voisin mä yhtä hyvin olla menemättä sinne. Laittaa
luokanvalvojallemme mun kännykästä viestiä, että "Lapseni on sairas, ei
tule kouluun. Terveisin plaaplaa" ja meidän luokanvalvoja ei mitään
muuta sanoisi kun "Sano terveisiä, toivottavasti paranee pian!" eikä
pyydä mitään poissaolovihkoakaan eikä mitään.
Sitten yllätykseni terveydenhoitaja pyysi mut sinne sen luokse
juttelemaan. Äitini oli laittanut sinne viestiä! Että olen allapäin ja
masentunut. Oli siinä joku kolmaskin adjektiivi, mutten nyt juuri
muista.
Se kyseli kaikkea ja mä vastailin ihan normaalisti. En mä osaa puhua
kenellekkään yhtään mitään. Selittelen puoli leikillä kaikkea
koirastamme.
"Et sä kyllä mitenkään vaikuta masentuneelta tai mitään..."
Vittu painuis jonnekin. Mua ärsyttää se meidän terkka. Sitä ei saa
ikinä silloin kiinni, ku oikeesti tarvis. (viime jaksossa tiistaisin
oli 8-16 ja aina ruokavälkällä odottelin siellä, että voisin mennä
valittamaan kaikkea mahdollista, että pääsisin kotiin)
Sitten se vielä totes, että "Jos tahdot jutella jostain tai mieltä
painaa joku, voit tulla aina juttelemaan!" Joo, tulenhan minä. Tulen ja
kerron naama vakavana, että viiltelen, oksentelen, vedän lääkkeitä ja
sitten itken, että vittu miksen mä kuole!
Joo. Kerron, että mua vituttaa saatanasti tulla kouluun. Mua vituttaa,
kun tahtoisin olla siellä parempi. Öisin en saa nukuttua. Aamulla en
pääse ylös.
Helvetti.
Jos äidillekin on ihan vitun sama, että olenko elossa vai en, mun kannalta on huomattavasti helpompaa kuolla.
Olen yksin kotona. Kaivan äidin unilääkkeet, mutten saa edes avatuksi purkkia. Helvetti, olen säälittävä.
VITTU.
torstai, 10. tammikuu 2008
Kommentit