Ei mitään. Kaikkea ällöttävää pinnallista vaan. Ärsyttää. Ei ole uutta.
Koulussa oli tylsää, rasittavaa, inhottavaa. Ainut kiva tunti oli historia, ne tunnit menevät suht nopeasti, opettajamme on todella mukava, istun suht hyvässä paikassa ja olen kiinnostunut niistä asioista. Viittasin jopa useamman kerran... En muista koska viimeksi olisin viitannut niin paljoa. Jopa neljä kertaa! :P (nyt luulette, että olen vain joku hiljainen hissukka jonka ääni ei kuulu muualle kuin itselleen... ei, viittaamattomuuteni ei johdu hiljaisesta äänestä, eikä toisaalta ujoudestakaan. Mutta joskus haluaisin toki olla avoimempi. Haluaisin kysellä historian opettajaltamme keskellä tuntiakin asioista, mutta en tiedä... Kerran kysyin, siinä miettisin pääni puhki kädet hikoen että kehtaanko viitata ja kysyä, eikä siis asia mikään nolo tai mitään, vaan en tiedä... Kai se oli se kynnys, että nyt pystyn entistä vapaammin kysymään ja puhumaan tunnilla. Siinä mielessä ujo, vaikken toisaalta ujo olekkaan. Mutta siis viittaamattomuuteni johtuu yleensä siitä, ettei vain ole intoa viitata.... tai en jaksa. Tai emmä tiedä! Yks viidesosa ujoutta, kaks viidesosaa ettei ole intoa ja kaks viidesosaa sitä etten jaksa viitata. Jep)
Mutta nyt lähden kaverini kanssa kaupungille... Heis...:)